Öljyntorjuntaharjoituksissa 13.-14.9.2016

Kaksipäiväinen koulutus Santahaminassa

Mukana menossa oli Liikuntaviraston, Nuorisoasiainkeskuksen ja tietysti Helsingin pelastuslaitoksen ja Santahaminan varuskunnan henkilöstöä. Ympäristötoiminnan nuorisotyöyksiköstä oli tällä kertaa mukana viisi, mutta myös muista yksiköistä oli henkilöstöä paikalla.

Könysimme Herttoniemen metroasemalta autojen kyyteihin jo klo 7.30 josta ajelimme Santahaminan varuskunnan alueelle, jossa sijaitsee Helsingin pelastuslaitoksen öljyntorjuntavarikko. Monet olivat kertaamassa taitoja, mutta myös uusia ekakertalaisia löytyi. Päivän tavoite oli puomittaa öljyntorjuntapuomeilla saaristoa, jotta öljy jota tässä tapauksessa meressä ei ollut, törmäisi ja jäisi seinään eikä pääsisi sisämaahan leviämään.

Luonnollisesti aamuun kuului ihmettelyä ja odottelua kun katsottiin mistä kaikkialta henkilöstöä oli paikalle tullut ja millä kalustolla kukin lähtisi liikkeelle. Kalustossa on ns. ”puomitusaluksia” jotka joko manuaalisesti tai koneellisesti laskevat puomia mereen sen koosta ja painosta riippuen. Yhdellä puomitusaluksella kuuluu olla kaksi ankkurointialusta joiden tehtävänä on ankkuroida puomi molemmin puolin kiinni. Puomiseinämän on tarkoitus pysyä suorassa linjassa, mutta tuuli ja merivirtaukset vaikuttavat aina siihen miltä se lopulta näyttää. 

Puomitus – ja ankkurointireissun jälkeen ajelimme takaisin varikolle syömään ja käymään läpi päivää, osa jatkoi harjoituksia myöhemmin. Itse toiminta ei ole niin monimutkaista, etteikö sitä voisi oppia jos on asiasta kiinnostunut. Tietyt tarvikkeet painavat, mutta apua on aina tarjolla eikä aluksissa olla yksin. Meitä helli myös uskomattoman kaunis sää molempina päivinä, mikä toisaalta harvoin on todellinen tilanne.

Sääolosuhteet vaikuttavat hurjasti siihen miten öljyntorjuntaoperaatio onnistuu ja kylmät olosuhteet, jääpeite ja pimeys eivät ole auttavia tekijöitä tässäkään hommassa. Itämeren pohjavedet ovat myös vähähappisia, paikottain matalia; rikkonaista rantaviivaa ja saaristoa löytyy. Itämeressämme ei myöskään ole luonnostaan öljyä hajottavia mikrobeja ja sen lajisto on sopeutunut elämään murtovesiosiossa. Itämeressä on määrällisesti pieni lajisto joka elää nyt jo mukavuusalueensa äärirajoilla joten mahdollisuus öljyvahingon sattuessa on menettä suuria ainutlaatuisia populaatioita.

Toisen koulutuspäivän tehtävä oli nostaa puomit merestä, pestä ne ja kasata takaisin.

Öljyvahingon sattuessa kaupungin työntekijät mobilisoidaan ensimmäiseksi liikkeelle viranomaisten avuksi

Vesillä harjoitelleet työntekijät veneisiin ja muut rannalle puhdistustöihin. Valitettavasti rannikolta öljyn poistaminen on työlästä ja kallista, eikä ranta koskaan puhdistu sataprosenttisesti. Merellä vahingon rajoittaminen alkaa aina ensin ihmishenkien pelastamisesta jonka jälkeen pyritään estämään öljyvahingon leviäminen. Tämä tapahtuu mm. puomittamalla alus jonka jälkeen öljyä kerätään merestä tai suoraan aluksesta erilaisin välinein.

kari2

Syitä öljypäästöihin on monia

Ne voivat olla tahallisia (laittomia) tai tahattomia, kuten onnettomuuksia. Öljylautta leviää pitkälle joten koulutettua henkilöstöä ja vapaaehtoisia tarvitaan. Ehkäisystä huolimatta Itämerelläkin on tapahtunut alusonnettomuuksia joista on aiheutunut pieniä päästöjä. Onnettomuuksien ehkäisyyn kuuluu oleellisena osana miehistön koulutus ja työolosuhteet, meriliikenteen valvonta ja ohjeistus sekä saattohinaukset ja luotsaus.

Suomen öljyntorjuntavalmiudesta avomerellä vastaa Suomen ympäristökeskus. Rannikkoalueen torjuntatyöstä vastaavat alueelliset pelastuslaitokset (SYKE jos onnettomuus on hyvin suuri). Öljyvahingossa torjuntatoimet tapahtuvat Helsingin pelastustoimen alueen voimassa olevan öljyntorjuntasuunnitelman mukaisesti. Toimintaan osallistuu useita yhteistyökumppaneita, joiden kanssa on sovittu yhteistoiminnasta.

Öljyntorjuntaa yhteistyössä itämerellä -esite

Ympäristövahingosta ilmoittaminen

Kuva: Kari P.

Kuva: Kari P.

Ympäristörikoksesta, -onnettomuudesta tai -vahingosta on ilmoitettava hätäkeskuksen puhelinnumeroon 112.

Lue lisää öljy -ja kemikaalivahinkojen torjunnasta:
http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Oljy_ja_kemikaalivahinkojen_torjunta

Kenellä on vastuu?

Aiheuttaja on vastuussa aiheuttamastaan ympäristövahingosta ja rikosvastuussa ympäristön suojelemiseksi annettujen velvoitteiden rikkomisesta. Yrityksillä ja yhteisöillä on erityinen velvollisuus olla selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista.

Mitkä ovat öljyn vaikutukset luontoon?

VÄLITTÖMIÄ vaikutuksia
• Tukehtuminen
• Höyhenten/karvojen tahriintuminen –> kastuminen, kylmettyminen
• Myrkyttyminen

PITKÄAIKAISIA vaikutuksia
• Elinvauriot (maksa, munuaiset, hengitystiet, iho, sukusolut, immuunipuolustus)
• Elinympäristön avainalueiden (lisääntyminen, lepopaikat jne.) muuttuminen/tuhoutuminen
• Koko ympäristön ravintoverkon romahtaminen

Kuvituskuva, kuvaaja: Sami Foster & Abby Bartkowski

Vuonna 2013 Itämerellä sattui 150 alusonnettomuutta.

Yleisimmät onnettomuustyypit:
• Yhteentörmäys 38%
• Karilleajo 29%

Yleisin syy:
• Tuntematon 43%
• Inhimillinen tekijä 28%

Alustyyppi:
• Rahtialus 49%
• Matkustaja-alukset 25%
• Tankkerit 10%

Lähde: WWF

Kiinnostuitko öljyntorjunnasta?
mm. WWF järjestää 18-69 -vuotiaille koulutusta. 

Vuoden suurin öljyntorjuntaharjoitus Helsingin edustalla 12.- 15.9.!

Suomen ympäristökeskus SYKE järjestää yhdessä muiden öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntaviranomaisten kanssa vuoden suurimman kansallisen öljyntorjuntaharjoituksen Helsingin edustalla 12.-15.9.2016. Harjoituksen pääteemoja ovat johtaminen, tilannekuvan luonti BORIS-järjestelmällä sekä viranomaisyhteistyö. SYKE seuraa harjoituksen etenemistä ja välittää parhaita tunnelmapaloja ja tietoiskuja.

Kuva: syke.fi

Kuva: syke.fi